Semppa.net Foorumin päävalikko
Kirjoittaja Viesti
<  Henki ja Elämä  ~  Itku pitkästä ilosta
cellar door
LähetäLähetetty: Tii Tam 10, 2006 8:37 pm  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 04 Lok 2005
Viestejä: 11

Itkien herään painajaisesta. Unessa maailmani sortui. Hapuilen sinua pimeässä viereltäni. Käteni huitoo tyhjää. Se ei siis ollutkaan unta.
Jo jonkin aikaa minulle on ollut epäselvää, mikä on totta ja mikä pelkkää unta. Yhtä painajaista kaikki. Hereillä ja unessa olen sinua turhaan viereltäni hapuillut. Milloin katosit, en huomannut. Muistan vain hetken, jolloin huomasin, ettet ollut luonani, et ollut aikoihin ollut. Silloin oli myöhäistä. Olit jo liian kaukana.
Muistan sen kauhun hetken, jolloin huomasin, että vieressäni istuukin muukalainen, vain etäisesti sinun näköisesi. Silmistä sen erotti parhaiten. Et ollut läsnä. Se osa sinua, joka oli kerran omani, oli poissa. Silmistä sen näki.
Joskus syttyi silmiisi valo ja ilmeesi kirkastui, kun näit minut. Tunnistit rakkaasi. Muistin sen valon, sen kirkkauden ja lämmön. Muistin, etten ollut nähnyt sen loistoa aikoihin. Kaiketi se oli alkanut huomaamattani hitaasti himmetä ja lopulta sammunut kokonaan. Milloin tämä tapahtui?
Muukalaisella vieressäni ei ollut valoa silmissään. ”Kulta, olen tässä”, sanoin lempeästi. Muukalainen katsoi minuun ilmeettömästi. Hän oli kyllä huomannut minut.
Purskahdin itkuun. Hetken ajan osa minua vielä odotti sinulta äkillistä halausta ja pyyntöä olla itkemättä, sillä itkuni särkee sydämesi. Pyyntöä ei kuulu, ja silloin sen käsitän: olen jo särkenyt sydämesi. Ja niin särkyi omanikin. Tämä oli peruuttamatonta. En ollut menettämässä sinua. Olin menettänyt sinut jo.
Nousen sängyssäni istumaan. Yhtä painajaista kaikki.
Meitä ei kai oltu tarkoitettu yhteen.
Ei, olisikin lohdullista uskoa nyt kohtaloon. Siihen, että kaikella tällä oli tarkoitus. Huomattavasti surkeampi on ajatus, että näin ei olisi tarvinnut käydä. Sotkin kaiken. Tein virheitä. Nyt kärsin niistä.

_________________
tahdon nuolla sut puhtaaksi elämän kolhuista, ottaa kädestä kii ja viedä mukaan.

- neljä ruusua
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Neropatti
LähetäLähetetty: Maa Tam 30, 2006 2:24 pm  Vastaa lainaamalla viestiä
Ylläpitäjä


Liittynyt: 10 Kes 2005
Viestejä: 892
Paikkakunta: Ghetto-Savela

Luettuani nyt useampiakin tarinoitasi, olen huomannut niissä yhteisen tyylin kuvata hyvin arkisia tapahtumia vieraannuttavasti aukkoja jättäen. Vaikka tyyli ei ole konservativisimpia, se tuntuu jossain määrin olevan hieman väärässä paikassa. Miksi teet tavallaan väkisin simppeleistä tuokiokuvistasi monimutkaisia? Onko syy persoonalisen tyylisi hiominen kohti täydellisyyttä, vai epäiletkö ehkä juttujesi kuvaamien tapahtumien kiinnostavuutta itsessään, ja lisäilet siksi tyylillisiä koukeroita.

Joistain tarinoistasi tulee mieleen janeaustenilainen maailma, jossa vilkuillaan apeana julhlien keskellä hyörivää ihailun kohdetta ollen samalla niin yksin, niin yksin. Mietin, mistä tämä johtuu, kunnes päädyin siihen, että kertovan hahmon (joka voisi päällisin puolin olla vaikka sama jokaisessa tarinassa) heikkous ja kyvyttömyys toimia vievät ajatukset sadan vuoden taakse. Miksi et anna hahmosi olla hieman voimakkaampi ja ottaa härkää sarvista sen sijaan, että hyväksyy kokemansa kohtalon apaattisesti? Tässä kyseisessä tarinassa kertoja on ilmeisesti pettänyt rakastettuaan, mistä syystä tämä käyttäytyy kylmästi. Pettäjäkin voi käyttäytyä agressiivisesti. Onhan hän kyennyt pettämäänkin. Tilanteesta tulisi voimakkaampi, jos molemmat osapuolet olisivat läsnä, tai edes takaumana saataisiin joku kommentti tältä vääryyttä kokeneelta osapuolelta. Nyt tarjotttiin vain yksipuolinen näkökulma, joka teki miehestä julman ilkiön, tai sitten yhdentekevän. Vai ovatko tarinan henkilöt kenties vajoamassa jonkinlaiseen hulluuden tilaan?

Novellin keskeiset tapahtumat sijoittuvat uneen. Alun tyhjää sänkyä ei tarvitsisi kuvailla, vaan jättää lukija pohtimaan, ovatko kuvatut ikävät tapahtumat jo tapahtuneet, vai ennakoiko uni pian tapahtuvaa? Muuten novelli saisi mielestäni olla selväsanaisempi.
Jotkin kuluneet fraasit pistävät silmään, esimerkiksi Meitä ei kai oltu tarkoitettu yhteen.
Nimi kannattaisi mielestäni ehdottomasti muuttaa. Itku pitkästä ilosta. Voiko suhteen loppumista karummin ja valjummin kommentoida, kuin jollain mummon vanhahtavalla sananparrella?

No, lykkyä tykö.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
cellar door
LähetäLähetetty: Tii Tam 31, 2006 11:29 pm  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 04 Lok 2005
Viestejä: 11

Ilahduin saatuani palautetta, vaikka kuulostikin kovasti siltä, ettei Neropatti löytänyt kirjoituksestani/kirjoituksistani yhtä ainutta asiaa, joka ei olisi pielessä tai ainakaan hän ei sitä vastapainoksi mainitse. Wink Kiitos kuitenkin.
Minulta on aivan turha kysyä, "miksi teen simppeleistä tuokiokuvistani monimutkaisia", (mutta ehkäpä kysymys olikin retorinen). En ole tietoisesti tavoitellut mitään tyyliä, joten minun lienee syytä olla iloinen, jos sieltä sellainen löytyy. Razz Joskus tunnen vain tarvetta tarttua kynään ja kirjoittaa paperille mitä ikinä onkaan tulossa. Voin tietysti "kohtauksen" jälkeen koittaa hioa lopputulosta, mutta minulle on vaikeaa arvioida omaa työtäni. Useimmiten tunnen vain suunnatonta inhoa tuotoksiani kohtaan, mistä johtuen onkin ihme, että yksikään on päätynyt semppa.net:n sivuille. Wink
No, nyt kun niitä tänne kuitenkin on päätynyt, on mukava saada palautetta, ihan minkälaista tahansa, sillä mikä tahansa on parempi kuin ei mitään. Keljuinta on, kun kukaan ei vaivaudu sanomaan mitään. Ei edes, että "minulla ei ole mitään sanottavaa tekstistäsi, mutta luin sen kyllä".
Heikkous ja kyvyttömyys toimia... Miksen antaisi hahmoni olla hieman voimakkaampi... Jaa-a. Huomaan kyllä itsekin, että minulla on menossa jonkinlainen kausi, joka teettää tietyn tyyppistä tekstiä. Olisi kurja tulla leimatuksi sillä tavalla, että "tuo kirjoittaa aina juuri tuollaista tekstiä". En ole vaipunut kuitenkaan epätoivoon. Uskon, että tämä on vain ohimenevä kausi. Jossain vaiheessa alitajuntanikin kyllästyy siihen ja keksii jotain muuta. Nyt kuitenkin jostain kumman syystä surkeus kiehtoo. Kasvan tästä vielä yli - kun olen valmis.
Minulle ei tulisi mieleenkään paljastaa, mitä mielessäni tarkalleen liikkui tätä kirjoittaessani, mutta on aina hauska kuulla ihmisten löytävän sieltä, mitä sinne en ole kirjoittanut. Mutta tietysti jokainen mielipide voi olla oikea. Ehkä en ihan käsitäkään mitä kaikkea olen sinne kirjoittanut. Wink Kommentissa olisi monta kohtaa, jota tekisi mieleni kommentoida. Kertoa, mitä milläkin kyseenalaistetulla hain takaa, kun sitä kerran "kysytään", mutta se kai olisi aivan typerää. Kuulostaisin siltä kuin haluaisin epätoivoisesti puolustella tuotostani ja itseäni tai kumota toisen mielipiteitä. En siis sano muuta ellei sitä minulta varta vasten pyydetä. Mutta sen sanon, että nimeä en aio vaihtaa. Pitäkää vain minua vakavasti vinksahtaneena, mutta mielestäni oli tavallaan vitsikästä nimetä tämä tuolla mummon valjulla sananparrella. Minua itseäni se huvitti.

No vielä kuitenkin kommentin kommentti. Tuo "lykkyä tykö". Olenko ainut, jonka korvaan se kuulostaa aavistuksen ivalliselta tuossa lopussa? No, kiitos siitäkin. Wink

_________________
tahdon nuolla sut puhtaaksi elämän kolhuista, ottaa kädestä kii ja viedä mukaan.

- neljä ruusua
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Duiduli
LähetäLähetetty: Tor Hel 02, 2006 9:00 am  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 11 Kes 2005
Viestejä: 185
Paikkakunta: Pähkinärinne

Neropatti arvioi novellin sisältöä ehkä turhankin jyrkällä kädellä. Minä pidin tekstistä, sen pysähtyneisyydestä ja kaipauksesta. Osin varmasti sen takia, että tunnen itseni sisällä vastaavaa aina toisinaan - en onneksi kuvaamassasi tilanteessa tai tapauksessa. Siltä kannalta elämäni on täydellisesti mallillaan.

Jotenkin ehkä kirjoitustapasi muistuttaa hieman omaani. Tokikaan en tämän kaltaisia tekstejä tuo julki, vaan jätän ne kaapinpohjalle tai tietokoneen perälle happanemaan, ne ovat minun sisältäni kumpuavia kirjoituksia. Sen sijaan itse tahtoisin pyrkiä enemmän novellimaisuuteen - niin että tarinassa olisi alku ja loppu nidottuna yhteen juonella, joka antaisi lukijallekin jotain. Siinä minä en kuitenkaan onnistu.

Tämä sinun kirjoituksesi vetoaa minussa ainakin tunnepuoleen. Siksi pidän siitä. Otsikko tosin voisi olla hieman kuvaavampi, sillä voisi saada lisää syvyyttä tarinaan... En kuitenkaan valita; en ehkä olisi alkanut lukea novellia tämän otsikon perusteella. Luin tämän, koska tahdoin tietää, millaista tekstiä täytyy kirjoittaa, jotta joku sanoo edes sen pari sanaa, vaikka vain lukeneensa.

_________________
~Ikuisuus on pitkä aika ja aika muuttaa meitä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla MSN Messenger
Neropatti
LähetäLähetetty: Tor Hel 02, 2006 12:03 pm  Vastaa lainaamalla viestiä
Ylläpitäjä


Liittynyt: 10 Kes 2005
Viestejä: 892
Paikkakunta: Ghetto-Savela

Kellari kirjoitti:
ei Neropatti löytänyt kirjoituksestani/kirjoituksistani yhtä ainutta asiaa, joka ei olisi pielessä tai ainakaan hän ei sitä vastapainoksi mainitse.


Minähän sentään luin tämän jotain kolme kertaa! Ihan luokattomia jutuja en edes vaivaudu lukemaan, sen verran kunnioitan itseäni.

Sama kirjoitti:
Tuo "lykkyä tykö". Olenko ainut, jonka korvaan se kuulostaa aavistuksen ivalliselta tuossa lopussa?


Tuntui vaan, että tarvittiin jonkinlainen loppukaneetti tuohon pitkähköön juttuun.... Ei mitään ivaa siinä ollut tarkoitus olla. (lue: onnea tulevaan kirjoittamiseen)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
cellar door
LähetäLähetetty: Lau Hel 04, 2006 12:22 pm  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 04 Lok 2005
Viestejä: 11

Ok, ei mitään. Taisin reagoida vähän hassusti. Sitä varautuu kuulemaan pahinta, ettei vain tarvitsisi pahastua, ja sitten sitä jotenkin alkaa kuulla pahaa enemmän kuin sitä on ehkä sanottukaan, koska on niin varautunut kuulemaan sitä. Confused Toisin sanoin, vika taisi olla tällä kertaa tässä päässä.

_________________
tahdon nuolla sut puhtaaksi elämän kolhuista, ottaa kädestä kii ja viedä mukaan.

- neljä ruusua
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Näytä edelliset viestit:   
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia

Näytä seuraava aihe
Näytä edellinen aihe
Sivu 1 Yht. 1
Semppa.net Foorumin päävalikko  ~  Henki ja Elämä

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin


 
Siirry:  

Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa




Powered by phpBB and NoseBleed v1.09