Semppa.net Foorumin päävalikko
Kirjoittaja Viesti
<  Henki ja Elämä  ~  Kauppamatka
Theg
LähetäLähetetty: Maa Tam 16, 2006 1:03 am  Vastaa lainaamalla viestiä
Moderaattori


Liittynyt: 11 Kes 2005
Viestejä: 142
Paikkakunta: Pieni nurkka huoneessa

Ehkä tämä herättää enemmän mielipiteitä ja kimpoilevia kommentteja kuin edellinen kirjoitukseni.

-----

Ulkona ei ollut kylmä, mutta oli pakkasta. Ilma seisoi ja kaikkialla oli hiljaista. Lehdettömät puut reunustivat hiekkatietä, joka oli jään peitossa. Mutta lunta ei ollut missään. Tunsin, ja jo ulos astuessani olin tuntenut, kuinka pieni maailma oli. Tuolla edessäni käveli ihminen, jonka tunsin joskus lapsena koulussa. Ja hän käveli talon ohi, jossa asui joskus ensimmäinen ystäväni. Tiellä autot olivat niin pieniä ja kulkivat niin hitaasti. Ja lampputolpat olivat vain minua hiukan pidempiä. Minä itse olin talojen korkuinen ja katselin ullakkoikkunoista sisään. Kaikkialla oli niin hiljaista ja ilma seisoi, eikä minua viluttanut vaikka kävelin takki auki ja päälläni oli sen alla vain ohut paita.

Päiviin en ollut astunut ulos, vaikka tämän kauppareitin kävelin tavallisesti monta kertaa viikossa. Lähes missään ei ollut ketään. Vain yksi auto ajoi ohitseni. Talojen ikkunoissa ei ollut ihmisiä. Taivas oli pilvetön ja harmaa ja hiljainen, mutta suuri täysikuu täytti sitä. Kävelin suurin harppauksin ja tunsin maailman ympärilläni niin tutuksi. Katselin talojen kattojen yli ja haistelin savupiippuja. Ja talojen pihoilla oli pieniä omenapensaita, joiden oksissa ei ollut lehtiä.

Kaupan vieressä oli uusia taloja, vain vuoden vanhoja, ja niiden katoilla oli lautasantenneja. Kauppa itse oli vanha valkotiilinen rakennus, jossa oli vain yksi kerros. Se oli niin matala, että hetken ajattelin istahtaa sen katolle, mutta päätin sittenkin ryömiä sisälle. Sisältä kauppa oli oikein tilava. Siellä ei ollut ketään myyjän lisäksi. Myyjä istui kassalla hiljaa ja liikkumatta, eikä kiinnittänyt minuun huomiota. Kaupan kylmiöt hurisivat, mutta muuten sisällä oli jopa hiljaisempaa kuin ulkona. Otin syliini yhden pizzan pakasteesta ja tölkin limonadia jääkaapista, sekä suklaapatukan, ja menin kassalle. Enkä tiedä mistä hän oli ilmestynyt, mutta kassalla oli yksi asiakas. Hän oli keski-ikäinen mies, jolla oli farkut, mokkanahkatakki ja isot tupakan kellastamat viikset. Hän osti olutta, ja myyjä sanoi hänelle ”Hei” ja ”näkemiin” ja hymyili, ja sitten oli minun vuoroni. Myyjä sanoi minulle ”Moi”, johon vastasin ”Moi” ja odotin hänen katsovan minua silmiin sanoessaan hinnan ”neljä euroa ja yhdeksänkymmentä senttiä”, mutta hän katsoikin lävitseni ja sydämeni jätti yhden lyönnin väliin. Muovikassia en ostanut, vaan laitoin limonaditölkin ja suklaapatukan taskuihini ja otin pizzan käteeni ja menin ulos.

Ulkona huomasin, että kaupparakennus oli korkea. Sen vieressä oli bussipysäkki ja sille oli pysähtynyt bussi, enkä nähnyt bussin numeroa, koska pysäkki oli edessä. Tiellä oli kauheasti autoja ja bussi oli täynnä ihmisiä. Ja minä lähdin kävelemään samaa tietä kuin olin kauppaan tullutkin. Taivaalla oli edelleen kuu, mutta se oli takanani, enkä voinut nähdä sitä. Takkini oli edelleen auki ja minulle tuli kylmä, enkä ymmärtänyt miksi, kunnes tajusin käveleväni vasten tuulta. Suljin takin, mutta minulla oli silti kauhean kylmä. Tie oli jäässä ja taivas oli musta, enkä tiennyt oliko se pilvinen vai pilvetön. Joidenkin tietä reunustavien talojen savupiipuista tuli paksua savua, joka peitti puiden oksat taakseen noustessaan taivaalle. Ja lähes kaikkien talojen ikkunoissa paloi valo, mutta en nähnyt kuin ihmisistä heijastuneita varjoja, koska ikkunat olivat niin korkealla. Lampputolpat olivat minua monta kertaa korkeampia ja tietä pitkin takaani tulleet autot melkein ajoivat päälleni, kun eivät meinanneet huomata minua.

Ennen kuin olin kotona, minun piti ylittää iso tie, jonka ylittävässä suojatiessä oli lukemattoman monta valkoista viivaa, joista jokainen oli leveä kuin kuorma-auto. Isoa tietä ajoi kauhealla vauhdilla autoja ja sitä reunustavilla jalkakäytävillä oli valtavasti ihmisiä. Ison tien toisella puolella oli suuria puita, joiden oksat olivat lehdettömiä ja haarautuivat loputtomiin. Isoa tietä ylittäessäni olin niin varma etten ehtisi ennen kuin joku auto kolhaisee minut kumoon, että minun oli pakko juosta. Juoksin kotiin asti ja taloni portaiden eteen, mutta talo oli valtava ja portaat niin suuret, että minun piti kiivetä jokainen yksitellen. Ja portaat kavuttuani ryömin oven alitse sisään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
cellar door
LähetäLähetetty: Maa Tam 16, 2006 9:49 am  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 04 Lok 2005
Viestejä: 11

Argh, yksinkertaisesti aivan mahtava.
Rakenteeltaan ehyt novelli. Pidän tavastasi kuvata ympäristöä. Lukijalle välittyy helposti kuva tuosta ympäristöstä. Arvailun varaa jää juuri sopivasti.

_________________
tahdon nuolla sut puhtaaksi elämän kolhuista, ottaa kädestä kii ja viedä mukaan.

- neljä ruusua
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Duiduli
LähetäLähetetty: Tor Hel 02, 2006 9:19 am  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 11 Kes 2005
Viestejä: 185
Paikkakunta: Pähkinärinne

Oikein onnistunut novelli. Minua tämä kylmää kovin. Tapasi kuvata tuntuu olevan sekoitus komiikkaa, ironiaa ja epätoivoa - ainakin sellaisia tunteita minussa heräsi... Ja voi, kuinka oikeasti jännittyneenä luin novellin loppuun, koska pelkäsin niin, että teloisit päähenkilöä jollakin autolla!

Arkinen tilanne, arkinen ympäristö - se kaikki muutettuna uuteen valoon hienoin sanavalinnoin ja kielikuvin, tai varmaankin sanakuvin tässä tapauksessa. Mielikuvat ainakin saivat realistisen näkökulman lisäksi myös hieman huvittuneen ilmeen.

Sinun novellejasi on aina ilo lukea.

_________________
~Ikuisuus on pitkä aika ja aika muuttaa meitä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla MSN Messenger
TheSuuriRunoilija
LähetäLähetetty: Tor Maa 30, 2006 6:48 pm  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 20 Hei 2005
Viestejä: 86
Paikkakunta: hämeenlinna

Hmm... Hieno novelli, se on sanottava ihan alkuun. Mielenkiintoisia kontrasteja, omenapensaat, valtavat monihaaraiset puut, katto jolle voisi miltei istahtaa ja portaat joita joutuu kiipeämään yhden kerrallaan. Alun suuruus ja koko maailman hallitseminen, sen tunteminen ja lopun sekasorto, ihmisvilinä, kaiken outous ja vieraus. Nämä kontrastit toit mielestäsi hyvin esille ja niiden välissä oli hetken "normaali" maailma, kaupassa, sen sisällä, missä kaikki oli ihan tavallisen kokoista.

Mikä sai aikaan minän tunteiden kääntymisen päälaelleen, sitä pohdin. Kaupan humina, kassaneidin jäätävä välinpitämättömyys? Läpi katsominen, vaikka novellin minä vasta hetki sitten oli kaiken tietävä ja tunteva jättiläinen? Tätä voisi kenties pohtia enemmänkin.

Tykkään myös tyylistäsi kirjoittaa, jotenkin hyvin suoria ja rehellisiä lauseita, vaikka ovatkin täynnä hyviä ja uudenlaisia kielikuvia.

Tällaisia ajatuksia heräsi päässäni, kiitos hienosta novellista!

_________________
Erämaassa ei ole kilpeä joka sanoisi: Sinun ei pidä syödä kiviä.

Sufilainen sananlasku
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Purrmeladi
LähetäLähetetty: Lau Syy 22, 2007 12:04 am  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 13 Elo 2007
Viestejä: 27
Paikkakunta: Helsinki

Tämä teksti on niin huikea, että menee kylmät väreet pitkin selkää. Jotenkin se on niin orgaaninen, että mitään ei voisi ottaa pois eikä mitään lisätä.

_________________
Inside, the cabin was filled with the signs of decay. The log walls were darkening, the floor was aging and nicked up, the wood in the wood box was checking. Most things showed the signs of use and age, and the smoke and the oil got in to everything.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pin
LähetäLähetetty: Tii Lok 02, 2007 8:07 pm  Vastaa lainaamalla viestiä



Liittynyt: 30 Elo 2007
Viestejä: 66
Paikkakunta: HKI

Tämäpä pitää huomenna lukea!

_________________
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla MSN Messenger
Näytä edelliset viestit:   
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia

Näytä seuraava aihe
Näytä edellinen aihe
Sivu 1 Yht. 1
Semppa.net Foorumin päävalikko  ~  Henki ja Elämä

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin


 
Siirry:  

Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa




Powered by phpBB and NoseBleed v1.09